Blogiarkisto

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Anne Leinonen: Pienen rasian jumala ja muita novelleja

Tyttö, joka löytää sisältään suden. Poika, joka ei saa rauhaa ennen kuin pystyy muistamaan rakastettunsa. Mies, joka haluaa selvittää, mihin rikokseen hän tulee todennäköisesti syyllistymään. Ja kulkijanainen, joka toivoo, että parkkiintunut iho tuntisi - mitä tahansa.

Anne Leinoselta olen lukenut aikaisemmin vain Eija Lappalaisen kanssa kirjoitetun Routasisarukset, josta pidin kovasti. Pienen rasian jumala ja muita novelleja löytyi sattumalta kirjastosta juuri, kun olin lisännyt sen ostettavien kirjojen listalleni. Päätin lainata kirjan ja ostaa omaksi jos tykkään siitä. Valitettavasti kirja ei ollut odotuksieni mukainen, joten kirjastolaina saa riittää.

Luen novelleja mielelläni. Ne ovat oma lajinsa, mahduttaa juuri sopivasti pieneen pakettiin. En pidä liian epämääräisistä ja avoimista novelleista, joita tässä kokoelmassa oli melkein kaikki. Jotenkin omaan makuuni jokainen novelli tuntui jotenkin keskeneräiseltä, hiomattomalta.

Omat lempparini olivat novellit Tuonenkalma, surmansuitset ja Tilastollisesti syyllinen. Ensiksi mainitussa oli heti jotain kiehtovaa, pelottavaa ja tämä novelli jäi koko kirjasta parhaiten mieleen. Tilastollisesti syyllinen vaikutti aluksi hyvin vaikealta ja odotin jotain matemaattista soppaa, josta en osaisi laskea edes pippureiden määrää, mutta tarinan käynnistyttyä se vei mukanaan aina mielenkiintoiseen loppuratkaisuun asti. Vähiten pidin novellista Nahat, joka ällö ja epämiellyttävä aiheensa ja kuvailujensa takia, lisäksi maailma oli niin hämärä, etten viihtynyt tekstin parissa ollenkaan.


Vaikka kokoelma olikin aika mitäänsanomaton kokemus, niin yksi tai kaksi novellia lisää olisi tasapainottanut harmittavaa tasaisuutta. Kyllä näitä luki, mutta mitään järisyttävää kokemusta tästä ei muodostunut. En kuitenkaan aio vältellä kirjailijan tuotantoa jatkossa, sillä vaikka nämä tekstit eivät minuun purreet, niin uskon Leinosen osaavan hommansa kirjoittajana.

Lauri nousi, mutta kääntyi vielä ovelta katsomaan. Hilkan alta oli karannut yksi vaalea hiussuortuva. Tyttö oli kaunis, mutta jo poissa. Eikä Lauri tavoittanut mieleensä hänen nimeään, vaikka hänellä oli kiusallinen tunne, että se olisi pitänyt muistaa.
s. 134

Pienen rasian jumala ja muita novelleja
Kirjailija: Anne Leinonen
Kustantaja: Atena 2015
220 sivua

-kirjastosta.
Aloitin: 17.10.2015
Luettu: 19.10.2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.