Vuonna 1999 98-vuotias Grace Bradley saa vieraakseen nuoren ohjaajan, joka haluaa tehdä elokuvan Rivertonin kartanosta ja Robbie Hunterin kuolemasta. Gracelta pyydetään apua liittyen tapahtumiin ja tapahtumapaikkoihin, koska vanhus on nuorena tyttönä toiminut Rivertonissa palvelijattarena. Yhtäkkiä Grace on keskellä menneisyyttä, johon liittyvät salaisuudet hän on koko elämänsä ajan pitänyt sisällään...
En varmastikaan olisi edes miettinyt kirjan lukemista, ellei siskoni olisi suositellut ja lainannut kirjaa. Halusin lukea kirjan siskolle mieliksi, vaikka sivumäärä pelotti, mutta jo parin ensimmäisen luvun jälkeen tiesin, että kirja jota juuri luin, on varmasti yksi tämän vuoden parhaista lukemistani. Kiitos siis siskolle vielä kerran suosittelusta!
Vaikka kirja lähtee hitaasti käyntiin, niin jokin salaperäisessä, mutta ei liian hämärässä kirjoitustyylissä alkaa pitää otteessaan jo muutaman sivun verran. Mikä on salaisuus, jota Grace pitää sisällään? Kiusoittelevia vihjeitä sirotellaan pitkin kirjaa niin, että tekstiä on vain pakko lukea eteenpäin. Lisäksi kirjan henkilöihin ja heidän suhteisiinsa liittyy myös omia mysteereitään ja kysymyksiä, jotka selvittyään ovat surullisia ja/tai yllättäviä.
Kertojana toimiva vanha Grace on hellyttävä, jonka tuska menneisyyttä ja muistojaan kohtaan vaikuttavat heikkoon vanhukseen fyysisestikin. Välillä kerronta on kuitenkin aika kaukaa haettua; palvelijatar-Grace kertoo yksityiskohtaisesti tapahtumia, joita ei ole itse kokenut, vaan saanut kuulla muualta. Mutta onneksi noita kohtia oli vain kerran tai kaksi kirjassa, muuten kerronta oli oikein miellyttävää.
Dialogi ei ollut kirjan parhaita puolia, samoin naisihmisten jatkuva hengen haukkominen ärsytti. Toki ajankuvaan sopii äärimmäinen järkyttyminen, mutta silti. Menneisyys oli kuvattu uskottavasti muotia ja maailman muuttumista myöten. Historian tositapahtumat eivät ole raskaita ja korostettuja, vaan niillä oli oma osansa kirjan henkilöiden elämässä, kuten on ollut myös tosielämän ihmisten.
Kirjan luettuani olo oli haikea ja haltioitunut. Vaikka kirja onkin pienen tiileskiven paksuinen, niin silti yllättävä, kaiken kokoava loppu tuntui tulevan liian aikaisin. Teos oli upea sekoitus romantiikkaa, historiaa ja kevyttä jännityskertomusta. Pääteemat kirjassa olivat rakkaus, uskollisuus ja sisaruus.
"Se on täydellinen", sanoin lopuksi. "Kaikki on kohdallaan."
Hänen seuraava lauseensa sai minut hätkähtämään.
"Kaikki paitsi perhe."
"Niin", vastasin. "Paitsi perhe." Suljin silmäni ja näin heidät kaikki: Emmelinen makailemassa sohvalla pitkine säärineen ja silmäripsineen, Hannahin tutkimassa otsa rypyssä jotakin kirjastohuoneesta ottamaansa kirjaa, Teddyn astelemassa bessarabialaisella matolla edestakaisin...
s. 21
Paluu Rivertoniin
The House at Riverton/The Shifting Fog
Kirjailija: Kate Morton
Suomennos: Helinä Kangas
Kustantaja: Bazar 2011
630 sivua
-laina-
Aloitin: 26.9.2015
Luettu: 28.9.2015
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.