Blogiarkisto

perjantai 18. syyskuuta 2015

Colin Meloy: Sysimetsä-trilogia

Tutustuin Sysimetsä-sarjaan hieman nurinkurisesti, koska ostin itselleni sarjan keskimmäisen osan, luin sen ja ihastuin. Sitten oli tottakai pakko lukea myös ensimmäinen ja kolmas osa. Halusin kirjat luettuani kirjoittaa niistä yhdessä postauksessa, mutta päänvaivaa aiheutti missä järjestyksessä kirjoista kirjoitan. Nimittäin ensimmäisen kirjan kanssa olin jo tutustunut maailmaan, kun taas keskimmäisessä ihmettelin ja ihastelin. Kolmas taas oli omalla paikallaan. Lopulta päätin kirjoittaa kirjoista siinä järjestyksessä, miten ne luin, lisäten nimen perään kuitenkin järjestysnumeron.

Maanalainen Sysimetsä ( Sysimetsä 2)
Prue McKeel ei voi unohtaa Sysimetsää ja metsä vetää tyttöä puoleensa. Omituiset salamurhaajat juonivat tuntemattoman päämiehensä hyväksi ja Prue huomaa olevansa vaarassa. Ystävänsä Curtisin kanssa Pruella on edessään toinen matka Sysimetsän ja Tiettömän korven maailman...

Kirja on ulkoisesti hyvin satukirjamaisen oloinen. Kuvituksen on tehnyt Carson Ellis, kirjan kirjoittajan Colin Meloyn puoliso. Kannen kuvitus on kaunista ja kirjan sisältä löytävät kuvat tukevat tarinaa, tosin eivät aina oikeassa kohdassa tekstiin nähden.

Satukirjamaisuuden perusteella tein suuren virheen; luulin kirjaa kevyeksi lasten kirjaksi, jonka lukaisee nopeasti ja ajattelematta. Vielä mitä! Kirja alkaa vauhdikkaasti ja pian eteen rävähtää mitä ihmeellisin maailma, josta ei puutu magiaa, seikkailua ja politiikkaa. Kyllä, sarjassa on melko paljon eri metsäalueiden politiikkaa ja välillä jopa pelottavan radikaalia sellaista. Muitakin vakavia aiheita sivutaan; lapsityövoimaa ja alkoholismia.

Kuvailua on paljon ja hauskoja yksityiskohtia ei tekstistä puutu. Kirjassa on myös paljon hahmoja, mutta onneksi suurin osa on niin persoonallisia, ettei sekoittumisen vaaraa ole. Tarinan kulku oli välillä melko hidasta ja tylsää, mutta siitä huolimatta kirjaa luki mielellään eteenpäin. Kirjan loppu oli pettymys, varsinkin kun en vielä siinä vaiheessa tiennyt kirjasarjan jo jatkuneen kolmannella osalla.

Maanalainen Sysimetsä
Under Wildwood; Wildwood chronicles, book 2
Kirjailija: Colin Meloy
Kuvitus: Carson Ellis
Suomennos: Peikko Pitkänen
Kustantaja: Otava 2013
555 sivua

-oma-
Aloitin: 8.6.2015
Luettu: 13.6.2015

 Sysimetsä (Sysimetsä 1)
Prue McKeelin elämä on aivan tavallista, kunnes korppilauma sieppaa hänen yksivuotiaan pikkuveljensä ja kuljettavat hänet kohti kaupungin laidalla olevaa metsäaluetta, jolla on erikoinen maine kaupunkilaisten keskuudessa. Sattumalta pikkuveljen pelastusoperaatioon mukaan joutuu myös Curtis, Pruen luokkakaveri.

Metsästä Prue ja Curtis löytävät uuden maailman, johon villin Sysimetsän lisäksi kuuluu muitakin metsäalueita. Välit alueiden välillä on kireät ja sota syttymässä. Kuka on kaiken sekasorron takana ja miten Pruen siepattu pikkuveli liittyy tähän kaikkeen?

Ykkösosa on paljon toiminnallisempi kuin keskimmäinen osa. Hurjia taistelukohtauksia, joissa ei sensuroida sitä tosiasiaa, että sodassa kuolee ihmisiä/eläimiä ja sodalla on hintansa.
Tässä vaiheessa kirjan maailma oli jo tuttu, eikä metsien politiikka yllättänyt enää. Huumoria ei puutu, jotkin vitsit on kyllä väkisin väännettyjä, mutta suurimmaksi osaksi saivat hymähtämään. Kirjan kuvitus on edelleen satukirjamaista ja kaunista.

Tylsiä kohtia oli paljon vähemmän kuin keskimmäisessä kirjassa, jota voi sanoa sarjan suvantokohdaksi. Kirjan monet sivujuonet punoutuivat onnistuneesti yhteen loppuratkaisua varten. Koko trilogian luettuani sanoisin tätä sarjan parhaaksi kirjaksi.

Sysimetsä
Wildwood: Wildwood chronicles, book 1
Kirjailija: Colin Meloy
Kuvitus: Carson Ellis
Suomennos: Peikko Pitkänen
Kustantaja: Otava 2012
518 sivua

-kirjastosta-
Aloitin: 9.7.2015
Luettu: 13.7.2015

Sysimetsän valtakunta (Sysimetsä 3)
Prue McKeelin on löydettävä kaksi leluntekijää voidakseen toteuttaa Tiedonpuulta saamansa tehtävän; herättää kuollut mekaaninen prinssi jälleen henkiin. Valitettavasti metsät on ajautumassa sekasortoon ja sitä uhkaa tuho erään jo kuolleeksi luullun henkilön taholta...

Minun piti lukea tämä kirja heti ykkösosan jälkeen, mutta aloittaminen venyi ja venyi. Miksi? Koska kaikilla sarjan kirjoilla on yksi huono puoli; hidas alku. Lisäksi kolmas kirja ei alkanutkaan suoraan siitä mihin kakkonen jäi ja koska olin halukas tietämään mitä ryöväreille oikein tapahtui, ei alku houkutellut ollenkaan. Lopulta lukuinnon taas iskiessa päätin ensimmäiseksi lukea tämän tiiliskiven ennen muita mielenkiintoisia kirjoja.

Koko kirjasarjan ajan on eri juonet erkaantuneet ja muuttunut omiksi tarinoikseen, joten huoli viimeisen kirjan yhteneväisyydestä oli aiheellinen. Onneksi kirjailija sai punottua kaiken hyvin paikoilleen ja viimeinen kirja oli mukava lukukokemus, joka piti lukea melkein yhdeltä istumalta. Viimeisestä kirjasta ei ainakaan vauhtia puutu, sillä siinä on räjähdystä ja kaiken uhkaavan muratin hyökkäys.

Politiikkaa kirjassa oli keskimmäisen osan verran, nyt tosin näytettiin myös äärimmäisyyksiin viedyn idealogian ja kiihkoilun synkkä puoli. Vallankumouksen sankarista voi tulla vihollinen, jos sattuu sanomaan jotakin väärää. Kirjan loppu oli surullinen, mutta onnellinen. Mahtavaa lukijan hämäämistä!

Viimeistä sarjan kirjaa luki haikeana, mutta innoissaan. Kirjan teemat kulkevat jännästi kaikkien kolmen kirjan läpi, rengasmaisena kokonaisuutena. Luen varmasti vielä tämän trilogian joskus uudelleen läpi, oikein mukava fantasiapläjäys.

Sysimetsän valtakunta
Wildwood Imperium: Wildwood chronicles, book 3
Kirjailija: Colin Meloy
Kuvitus: Carson Ellis
Suomennos: Peikko Pitkänen
Kustantaja: Otava 2014
576 sivua

-kirjastosta-
Aloitin: 14.9.2015
Luettu: 15.9.2015

Trilogian luettuani hieman odotan, milloin näistä pykätään elokuvat. Kirjojen maailma on kuitenkin melko erikoinen ja yksityiskohtainen, joten toteutus voi olla joko huikean upea tai typerän lapsellinen. Asia jää nähtäväksi. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.