Terry Pratchett & Stephen Baxter: Pitkä Sota

Pitkä Maa oli niin onnistunut ja mukava lukukokemus, että jatko Pitkä Sota oli pakko lainata kirjastosta ja lukea mahdollisimman pian ensimmäisen osan jälkeen. Hieman lukeminen viivästyi muiden kirjojen takia, mutta pian pääsin palaamaan Pitkään Maahan.

On kulunut parikymmentä vuotta Pitkän Maan "löytymisestä" ja ihmisten siirtokunnat ovat vallanneet yhä enemmän tilaa päättymättömissä maailmoissa. Tiedekin on kehittynyt ja valmiina haastamaan uudet ulottuvuudet ja niiden rajoitukset. Mutta jännitteet Pitkän Maan ja tämän päivämäärän Maan välillä kiristyvät ja ihmiset ovat ajautumassa ihmiskunnan historian suurimpaan sotaan...

 Tunnelmaltaan kirja on synkempi kuin aikaisempi ja kirjassa käsitellään jälleen ihmisiä ja ihmisyyttä, sekä muiden lajien oikeuksia. Kirja pureutuu ihmisen syvimpään olemukseen ja siihen tosiasiaan, ettei ihminen  ole oppinut virheistään. Sotaa lietsotaan kaikin tavoin ja sitten ihmetellään ihmiselon kurjuutta. Kirjassa käsitellään myös laajemmin Pitkän Maan humanoideja, "peikkoja". Onko ihmisillä automaattisesti oikeus alistaa muut oman tahtonsa alle? Peikkojen ja haltioiden lisäksi lukijan eteen tuodaan muutamia muitakin uusia lajeja.

Aiheita käsitellään kirjassa hienosti, mutta heti alussa tuntui siltä, ettei tämä kirja yllä edellisen osan tasolle. Tunnelma on jotenkin "lässähtänyt" synkkyyden lisäksi. Kirja tuntuu tylsemmältä ja hajanaisemmalta kokonaisuudelta kuin edeltäjänsä. Jatko-osa oli myös paljon sekavampi ja koko tarina tuntui olevan levällään.

Sekavuutta lisäsi myös se, että ykkösosan tapahtumien lisäksi päätä sotki kirjojen välissä olleet kaksikymmentä vuotta. Kirjassa on jonkin verran keskeisiä henkilöitä ja jokaiselle on varmasti tapahtunut paljon kirjojen välisenä aikana, joten siinä olikin selvittelemistä ja muistamista. Lopulta annoin vain olla ja luin. Se ei haitannut, sillä kaikki kerrottu ei todellakaan tuonut tarinaan mitään uutta. Loppu oli yllätyksellinen, ehkä liiankin.

Kannet ovat samaa sarjaa edellisen kanssa, mikä on tietysti hyvä juttu tunnistamisen kannalta. Tässä kannessa on kuitenkin samaa uhkaavaa synkkyyttä, joka kirjassakin tuntuu melkein joka sanassa.

Pitkä Maa on kuvattu edelleen hyvin ja idea on nerokas, mutta tämä jatko-osa ei vain uponnut. Tälläinen idea on iso kokonaisuus, jonka tiivistäminen ja koossa pitäminen on vaativaa ja Pitkä Sota on aivan liian laaja pysyäkseen kiinnostavasti ja lukuystävällisesti koossa.

Pitkä Sota

The Long War

Kirjailija: Terry Pratchett & Stephen Baxter

Suomennos: Mika Kivimäki

Kustantaja: Karisto 2014

442 sivua

-kirjastosta-

Aloitin: 30.3.2015

Luettu: 1.4.2015